tiistai 11. joulukuuta 2012

Show must go on.

5.12. oli päivä joka pisti oikeesti miettimään. Miten lyhyt elämä voi olla, ja että se aina ottaa ne ensiks, ketkä ei oo ikinä tehny mitään pahaa..
4.12 meidän koulumme oppilas menehtyi. 18-vuotias. Muistotilaisuudessa ( 5.12 ), ko tuon sain kuulla ni pisti kyllä hiukkasen miettimään, vaikka se on aina ollu itsestäänselvyys ettei koskaa voi tietää mitä tapahtuu. Ja ihan kelle vaan voi sattua ja tapahtua, iskeä sairaus tai jotain, mut.. Kaikista pahinta ehkä täs on se, kun tiedostaa, että toinen on kuitenkin HYVÄ ihminen.. Varmasti koskaa tehny mitään sellasta, mitä ite on joskus tehny.
Okei, jotkut aattelee, että " vittuako surkuttelet, ko et ees tuntenu sitä ! " Joo, en tuntenu. Tiesin kuitenki, ja olihan hän meidän koulukaveri kuitenki. Ja kyl nyt sen verran ainaki on juteltu, että on sanottu muutamaan kertaa heipat toisillemme ja voi .. Hää aina piti ovee auki miulle tai meille muille, jos mentii samalla ovenavauksella :)
R.I.P Toivo ♥


( 5.12. pojat oli päättäny ottaa myös kuppia ja nyt miulla on kameralla todisteita ja kaikkea, eli toisinsanoen oon aika monen niskanpäällä, koska miulla on kiristysmahollisuus :3 I love myself ♥ )

Perjantaina 7.12 pamahin kipeeks. Sillo pe, ni aamulla alko vähä kurkkuu koskee ja sen jälkee tunnin-kahen tunnin välei alko tulee lisää oireita ja nyt miulla on sitten saikkua 13. päivää asti, että kiva. Ja jos tapahtuu sillein, et kuume nyt yhtäkkiä taas nousee jne, ni takasi teekoosee, koska sitte miulla on joku jälkitauti jostai ja ää voin kuolla ja kaikkee :D Näin se akka siellä pelotteli miuta, mut katotaa vaa, ni en kuole, eikä maailmanloppua tule.
Siinä teille muutamille paskoille kyttääjille, kenen tiiän kyttäävän tätä blogia ( En todellakaan tarkota ketään teistä lukijoista :o ). Älkää rumat pienet ja isot huoliko, en tuu vielä hetkeen kuolemaan, vaikka sitä ei voi tietääkään ni tiiän sen silti :)


Ja vihdoin ja viimein tänään 11.12..
Reippaana tyttönä lääkärin jälkeen kävin kaupassa ja ostin itelleni hitosti omenoita ja klementtiini/mandariineja ja kaikkea ja kiskon nytten kauheeta vitamiinipommia täällä, että jos tervehtyisin vaikka heti, ni pääsisin kouluunki joskus.
Kuitenkin, koska oon jälleen yksin kotona niin iltaani viihdyttävät uusin cosmo ( sekä lokakuun, kuulu samaa pakettii ), hiukka limukkaa ja kisu tieten.
Eikä unoheta miun suurinta .. mm ruokaleipärakkautta.. Ruoka -> Leipä -> PORKKANA MUHKUT !!
Ja ihhihhii, ihkutan, mutku äiti soitti miulle <3



Rakkaudella, salma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti